Hoitaja pitää potilaan kädestä
6.5.2020 Musiikin vaikutukset

Musiikki osana terveyden- ja sairaanhoitoa

J. Riikka Ahokas

Alkuperäiskansojen parannus- ja hoivatyöhön kuuluu ja on aina olennaisena osana kuulunut, musiikki. Laulut, loitsut ja rytmi ovat osa fyysisten ja henkisten vaivojen ja sairauksien hoitoa. Myös tämänhetkisen tieteellisen tutkimustiedon valossa musiikin tekeminen (soittaminen, laulaminen) ja sen kuluttaminen (kuuntelu), on ihmiskeholle ja mielelle hyvin edullista.

Esi-isämme olivat siis oikeassa: nykytiede tukee käsitystä siitä, että musiikilla voi olla merkittävä rooli lääketieteellisissä hoito – ja leikkaustoimenpiteissä, kuntoutuksessa tai esimerkiksi kivunlievityksessä. Ääni, rytmi ja musiikki ohjaa ja auttaa meitä monella eri tavalla.

Mihin? Miten? Millä tavalla?

Musiikki vähentää stressiä [1] ja rauhoittaa. Kyseessä ei ole pelkästään mielialan muutos, vaan musiikin vaikutukset näkyvät fyysisesti. Musiikki esimerkiksi auttaa verenpaineen laskemisessa ja rauhoittaa sydämen sykettä. Siitä voi olla apua niin toipumisessa, kuin erilaisia hoito – tai leikkaustoimenpiteitä suoritettaessakin.

Musiikki tukee ja auttaa tunnesäätelyssä. Sillä on mieleemme hyvin syväluotaava ja itsellemme tiedostamaton yhteys. Musiikin kosketus tunteisiimme on suora ja tehokkaasti läpäisevä. Jyväskylän yliopistossa on tutkittu [2] musiikin roolia aikuisten masennuksen hoitamisessa. Tulokset ovat lupaavia: tämä psykodynaamisesti painottunut musiikkiterapia vähensi ahdistuneisuutta ja kohensi mielialaa sekä toimintakykyä. 

Musiikki vähentää kipua [3]. Syytä sille ei ole täysin pystytty selvittämään, joskin stressin vähentäminen vähentää myös kivun tunnetta. Tutun ja/tai mieluisan musiikin kuuntelu käynnistää kehossa mielihyvähormonien ja kehon omien opioidien yhteistyön. Tämän uskotaan olevan yksi mahdollinen syy kipujen lieventymiselle [4].     

Musiikki motivoi neurologisessa kuntoutuksessa tehokkaasti [5]. Neurologisten vaivojen, traumojen (esimerkiksi halvaukset tai onnettomuuksista johtuvat aivovauriot) tai oireyhtymien (esimerkiksi Parkinsonin tauti) kuntoutuksessa musiikki- ja tanssiterapialla on jo melko pitkät perinteet. Musiikin kuuntelun lisäksi esimerkiksi neurologisessa musiikkiterapiassa (NMT [6]) on oma, hyvin fysio- ja tanssiterapiamaisia elementtejä omaava metodinsa, rhythmic auditory simulation (RAS), jolla on saatu hyviä tuloksia aikaan juuri tämän kohderyhmän kanssa työskenneltäessä. 

Minkälaista musiikkia hoiva-alalla sitten kannattaa suosia? 

Musiikin avulla kyetään siis positiivisesti vaikuttamaan niin kognitiiviseen, fysiologiseen kuin mielenterveydenkin kuntoutukseen. Musiikkia hyödynnetään tanssi- ja musiikkiterapiassa, mutta musiikin soittamisesta ja kuunteluttamisesta on hyötyä hoiva-alalla muutenkin. Musiikin terveyshyödyt tavoittavat myös itseään niin sanotusti epämusikaalisina pitävät, musiikkia harrastamattomat ihmiset. Sairaala- tai hoivaympäristössä [7] musiikista eivät myöskään hyödy ainoastaan potilaat, vaan musiikin kuuntelu edistää myös hoiva-alan työntekijöiden hyvinvointia ja tehostaa esimerkiksi keskittymiskykyä.

Mikäli kyseessä on kuntoutumisen edistäminen tai kivunlievitys, vaikuttaa siltä että kuntoutuja hyötyy eniten oman mielimusiikkinsa [1,3,8] kuuntelemisesta. Jos taas kyseessä on jaetuissa tiloissa soitettu musiikki, kannattaa valita rauhallista, ei-stimuloivaa musiikkia. Tässäkin on selkeästi kulttuurisia eroja [9], mutta esimerkiksi klassinen musiikki (vaikka niin sanotut standardi-kappaleet) voi olla turvallinen ja toimiva valinta.

***

Lue lisää Jyväskylän Yliopiston musiikkiterapiatutkimuksesta.

Hoivalaitosten ja terveydenhuollon taustamusiikkiluvat saat helposti Musiikkilupien verkkokaupasta. Tutustu lupiin ja osta täällä.

Kirjoittajasta

J. Riikka Ahokas on muusikko, musiikkikasvattaja ja tohtorikoulutettava, joka asuu Helsingissä. Hän suhtautuu intohimoisesti taiteen ja tieteen monialaisuuteen ja tasa-arvoiseen saavutettavuuteen. Riikka identifioi itsensä aktivistiseksi tutkijaksi.

Lähteet

[1] Leardi, S.,  Pietroletti, R., Angeloni, G., Necozione, S., Ranalletta, G. & Del Gusto, B. (2007) Randomized clinical trial examining the effect of music therapy in stress response to day surgery. British Journal of Surgery. Vol 94, pp 943–947.

[2] Erkkilä, J., Punkanen, M., Fachner, J., Ala-Ruona, E. Pöntiö, I., Tervaniemi, M., Vanhala, M. & Gold, C. (2011) Individual music therapy for depression: randomised controlled trial. The British Journal of Psychiatry. Vol 99, pp 132–139.

[3] Bernatzky, G., Presch, M., Anderson, M. & Panksepp, J. (2011) Emotional foundations of music as a non-pharmacological pain management tool in modern medicine. Neuroscience and Biobehavioral Reviews.  Vol 35, pp 1989–1999.

[4] Salimpoor, V.N., Zald, D.H., Zatorre, R.J., Dagher, A. & McIntosh, A.R. (2014). Predictions and the brain; how musical sounds become rewarding. Trends in Cognitive Sciences. Vol. 19, No. 2

[5] Sihvonen, A.J., Särkämö, T., Leo, V., Tervaniemi, M., Altenmüller, E. & Soinila, S. (2017). Music- based interventions in neurological rehabilitation. Lancet Neurol. Vol 16, pp 648-660. 

[6] Thaut, M. H. & McIntosh, G.C. (2010) How Music Helps to Heal the Injured Brain: Therapeutic Use Crescendos Thanks to Advances in Brain Science. Cerebrum. https://dana.org/article/how-music-helps-to-heal-the-injured-brain/

[7] White, J. (2015)  “How music in the hospital helps patients & staff”, Healthcare Business and Technology. http://www.healthcarebusinesstech.com/music-patients-staff/

[8,9] Good, M., Picot, B.L. Salem, S. G. Chin, C-C. Picot, S.F. & Lane, D. (2000) Cultural Differences in Music Chosen for Pain Relief. Journal of Holistic Nursing, Vol 18, No 3, pp 245-260.

Lisää aiheista Musiikin vaikutukset