Musiikki tekee hyvää

Heinäkuussa SuomiAreenassa keskusteltiin Maria Veitolan johdolla aiheesta ”Musiikki tekee hyvää” ja teemana olivat musiikin monenlaiset hyödyt niin hyvinvoinnin kuin myynnin näkökulmasta. Aiheesta keskustelemassa olivat lääketieteen näkökulmasta musiikkiin ja hyvinvointiin erikoistunut tutkija Liisa Ukkola-Vuoti, äänibrändäyksen parissa Bauer Medialla työskentelevä Lauri Domnick sekä Musiikkilupien toimitusjohtaja Harri Kaasinen.

Lue alta keskustelun kohokohdat ja poimi talteen kiinnostavat vinkit musiikin käyttöön liittyen. 58 minuuttia kestävän keskustelun pääset katsomaan täältä.

Musiikki sairaanhoidon tukena

Keskustelun avaa tutkija Liisa Ukkola-Vuoti, joka kertoo, että musiikki vaikuttaa ihmiskehoon ja -mieleen nopeasti, ja aktivoi mielihyvää aiheuttavia geenejä. Musiikki myös vaikuttaa lähes kaikkiin ihmisiin – vain 3-5% ihmisistä on immuuneja musiikin vaikutuksille.

Musiikin vaikutukset näkyvät esimerkiksi keskosten kohdalla: saksalaisessa tutkimuksessa musiikin osoitettiin laskevan stressihormonipitoisuutta, vähentävän kivustakin kieliviä hengityskatkoksia ja tasaavan sydämen sykettä. Musiikista on myös hyötyä autismin ja psykoosisairauksien hoidossa ja se vähentää kipua.

Ukkola-Vuoti kuitenkin muistuttaa, että musiikista on hyötyä myös terveille aikuisille ja lapsille. Se voi parantaa aikuisten suorituskykyä ja vanhanakin aloitettu musiikkiharrastus ehkäisee muistisairauksia. Musiikin kuuntelu myös tukee vastustuskykyä. Lasten kohdalla musiikki taas tukee esimerkiksi aivojen normaalia kehitystä.

Ukkola-Vuoti korostaa, että musiikkia olisi hyvä käyttää enemmän perinteisen hoidon tukena sairaanhoidossa ja terapiamielessä, ja että sen voisi ottaa mukaan myös Käypä hoito -suosituksiin.

Äänimaailmalla on väliä

Lauri Domnick puolestaan muistuttaa, että musiikki vaikuttaa, vaikka siihen ei tietoisesti kiinnitetä huomiota. Ei siis ole sellaista ääntä, jolla ei olisi meihin vaikutusta. Äänimaailmoihin voidaan kuitenkin vaikuttaa. Jos ikävillä äänimaailmoilla esimerkiksi ostoskeskuksissa ja ravintoloissa on luotaantyöntävä vaikutus, miellyttävällä äänimaailmalla on viihtyvyyttä ja sitä kautta myyntiä lisäävä vaikutus.

Musiikki vaikuttaa etenkin tunteiden kautta, ja sillä on merkitystä ostokäyttäytymisen kannalta. Ostopäätökset nimittäin tehdään Domnickin mukaan 90-prosenttisesti tunteella. Kannattaa siis pohtia, minkälaisia tunteita yrityksen äänimaailma herättää.

Lopuksi Domnick summaa musiikin valinnan kannalta tärkeimmät asiat. Nopea musiikki saa tekemään asioita nopeammin, kun taas hidas musiikki saa asiakkaat viipyilemään ja todennäköisesti myös tekemään enemmän ostoksia. Äänenvoimakkuus puolestaan on tapa profiloida yritys. Kovalla soiva trendimusiikki nuorisoliikkeessä pitää poissa vanhemman väen, jolloin nuoret kokevat liikkeen omakseen.

Domnick peräänkuuluttaa sitä, että yritysten täytyisi ottaa enemmän vastuuta äänimaailmoistaan ja käyttää musiikkia fiksusti ja hyvin. Se ei edistä ainoastaan myyntiä, vaan luo laajemminkin hyvää oloa ja lisää onnellisuutta.

Miten myyvä musiikki valitaan?

Harri Kaasinen antaa puheenvuorossaan konkreettisia vinkkejä yritysten taustamusiikin valintaan. On esimerkiksi fiksua luoda tarpeeksi laaja soittolista, jolla on monenlaista musiikkia. Näin vältytään toistolta, joka voi kiusata asiakkaita, mutta myös myymälähenkilökuntaa.

Samalla on kuitenkin pidettävä kiinni siitä, että musiikki sopii yrityksen brändiin, sillä brändiin saumattomasti istuva taustamusiikki on myynnin kannalta tehokkainta. Esimerkiksi ruotsalaistutkimusten mukaan tällainen taustamusiikki voi kasvattaa myyntiä kymmenillä prosenteilla musiikittomaan liikkeeseen verrattuna, Kaasinen kertoo.

Soittolistalle voi siis valita runsaasti eri kappaleita eri genreistäkin, tinkimättä kuitenkaan yhteensopivuudesta brändin kanssa. Kaasinen suosittelee myös tunnettujen kappaleiden soittamista tuntemattoman musiikin sijaan. Se saa viihtymään ja vaikuttaa tunteisiin ja herättää muistoja. Ja hyvin viihtyvä asiakas myös käyttää enemmän rahaa kertaostoksella.

Musiikin avulla voi lisäksi ohjata ostopäätöksiä, Kaasinen mainitsee. Asiakkaat, jotka jälkikäteen kertoivat etteivät edes kiinnittäneet huomioita liikkeessä soivaan musiikkiin, ostivat ranskalaista viiniä viinikaupassa ranskalaisen musiikin soidessa. Klassinen musiikki puolestaan ohjasi ostamaan arvokkaampia viinejä. Ostopäätöksiä tehdään siis ympäristön mukaan, vaikka asiakas ei sitä itse tiedostaisikaan.

Kannattaa siis myydä tunteen kanssa ja musiikilla, Kaasinen summaa.

Katso koko keskustelu täältä ja lue lisää taustamusiikin hyödyistä Kuulokanavaltamme.

Lisää aiheista Yleinen