![hoitaja pitää potilaan kädestä kiinni](https://www.musiikkiluvat.fi/uploads/2022/09/shutterstock_616075652-1024x658-1-768x494.jpg)
Musiikki osana terveyden- ja sairaanhoitoa
![hoitaja pitää potilaan kädestä kiinni](https://www.musiikkiluvat.fi/uploads/2022/09/shutterstock_616075652-1024x658-1.jpg)
Esi-isämme olivat siis oikeassa: nykytiede tukee käsitystä siitä, että musiikilla voi olla merkittävä rooli lääketieteellisissä hoito – ja leikkaustoimenpiteissä, kuntoutuksessa tai esimerkiksi kivunlievityksessä. Ääni, rytmi ja musiikki ohjaa ja auttaa meitä monella eri tavalla.
Mihin? Miten? Millä tavalla?
Musiikki vähentää stressiä [1] ja rauhoittaa. Kyseessä ei ole pelkästään mielialan muutos, vaan musiikin vaikutukset näkyvät fyysisesti. Musiikki esimerkiksi auttaa verenpaineen laskemisessa ja rauhoittaa sydämen sykettä. Siitä voi olla apua niin toipumisessa, kuin erilaisia hoito – tai leikkaustoimenpiteitä suoritettaessakin.
Musiikki tukee ja auttaa tunnesäätelyssä. Sillä on mieleemme hyvin syväluotaava ja itsellemme tiedostamaton yhteys. Musiikin kosketus tunteisiimme on suora ja tehokkaasti läpäisevä. Jyväskylän yliopistossa on tutkittu [2] musiikin roolia aikuisten masennuksen hoitamisessa. Tulokset ovat lupaavia: tämä psykodynaamisesti painottunut musiikkiterapia vähensi ahdistuneisuutta ja kohensi mielialaa sekä toimintakykyä.
Musiikki vähentää kipua [3]. Syytä sille ei ole täysin pystytty selvittämään, joskin stressin vähentäminen vähentää myös kivun tunnetta. Tutun ja/tai mieluisan musiikin kuuntelu käynnistää kehossa mielihyvähormonien ja kehon omien opioidien yhteistyön. Tämän uskotaan olevan yksi mahdollinen syy kipujen lieventymiselle [4].
Musiikki motivoi neurologisessa kuntoutuksessa tehokkaasti [5]. Neurologisten vaivojen, traumojen (esimerkiksi halvaukset tai onnettomuuksista johtuvat aivovauriot) tai oireyhtymien (esimerkiksi Parkinsonin tauti) kuntoutuksessa musiikki- ja tanssiterapialla on jo melko pitkät perinteet. Musiikin kuuntelun lisäksi esimerkiksi neurologisessa musiikkiterapiassa (NMT [6]) on oma, hyvin fysio- ja tanssiterapiamaisia elementtejä omaava metodinsa, rhythmic auditory simulation (RAS), jolla on saatu hyviä tuloksia aikaan juuri tämän kohderyhmän kanssa työskenneltäessä.
Minkälaista musiikkia hoiva-alalla sitten kannattaa suosia?
Musiikin avulla kyetään siis positiivisesti vaikuttamaan niin kognitiiviseen, fysiologiseen kuin mielenterveydenkin kuntoutukseen. Musiikkia hyödynnetään tanssi- ja musiikkiterapiassa, mutta musiikin soittamisesta ja kuunteluttamisesta on hyötyä hoiva-alalla muutenkin. Musiikin terveyshyödyt tavoittavat myös itseään niin sanotusti epämusikaalisina pitävät, musiikkia harrastamattomat ihmiset. Sairaala- tai hoivaympäristössä [7] musiikista eivät myöskään hyödy ainoastaan potilaat, vaan musiikin kuuntelu edistää myös hoiva-alan työntekijöiden hyvinvointia ja tehostaa esimerkiksi keskittymiskykyä.
Mikäli kyseessä on kuntoutumisen edistäminen tai kivunlievitys, vaikuttaa siltä että kuntoutuja hyötyy eniten oman mielimusiikkinsa [1,3,8] kuuntelemisesta. Jos taas kyseessä on jaetuissa tiloissa soitettu musiikki, kannattaa valita rauhallista, ei-stimuloivaa musiikkia. Tässäkin on selkeästi kulttuurisia eroja [9], mutta esimerkiksi klassinen musiikki (vaikka niin sanotut standardi-kappaleet) voi olla turvallinen ja toimiva valinta.
***
Lue lisää Jyväskylän Yliopiston musiikkiterapiatutkimuksesta.
Hoivalaitosten ja terveydenhuollon taustamusiikkiluvat saat helposti Musiikkilupien verkkokaupasta. Tutustu lupiin ja osta täällä.
Kirjoittajasta
![J. Riikka Ahokas muusikko, musiikkikasvattaja ja tohtorikoulutettava](https://www.musiikkiluvat.fi/uploads/2022/09/ahokas_j.r.-1024x461-1.jpeg)
J. Riikka Ahokas
J. Riikka Ahokas on muusikko, musiikkikasvattaja ja tohtorikoulutettava, joka asuu Helsingissä. Hän suhtautuu intohimoisesti taiteen ja tieteen monialaisuuteen ja tasa-arvoiseen saavutettavuuteen. Riikka identifioi itsensä aktivistiseksi tutkijaksi.
Lähteet
[1] Leardi, S., Pietroletti, R., Angeloni, G., Necozione, S., Ranalletta, G. & Del Gusto, B. (2007) Randomized clinical trial examining the effect of music therapy in stress response to day surgery. British Journal of Surgery. Vol 94, pp 943–947.
[2] Erkkilä, J., Punkanen, M., Fachner, J., Ala-Ruona, E. Pöntiö, I., Tervaniemi, M., Vanhala, M. & Gold, C. (2011) Individual music therapy for depression: randomised controlled trial. The British Journal of Psychiatry. Vol 99, pp 132–139.
[3] Bernatzky, G., Presch, M., Anderson, M. & Panksepp, J. (2011) Emotional foundations of music as a non-pharmacological pain management tool in modern medicine. Neuroscience and Biobehavioral Reviews. Vol 35, pp 1989–1999.
[4] Salimpoor, V.N., Zald, D.H., Zatorre, R.J., Dagher, A. & McIntosh, A.R. (2014). Predictions and the brain; how musical sounds become rewarding. Trends in Cognitive Sciences. Vol. 19, No. 2
[5] Sihvonen, A.J., Särkämö, T., Leo, V., Tervaniemi, M., Altenmüller, E. & Soinila, S. (2017). Music- based interventions in neurological rehabilitation. Lancet Neurol. Vol 16, pp 648-660.
[6] Thaut, M. H. & McIntosh, G.C. (2010) How Music Helps to Heal the Injured Brain: Therapeutic Use Crescendos Thanks to Advances in Brain Science. Cerebrum. https://dana.org/article/how-music-helps-to-heal-the-injured-brain/
[7] White, J. (2015) “How music in the hospital helps patients & staff”, Healthcare Business and Technology. http://www.healthcarebusinesstech.com/music-patients-staff/
[8,9] Good, M., Picot, B.L. Salem, S. G. Chin, C-C. Picot, S.F. & Lane, D. (2000) Cultural Differences in Music Chosen for Pain Relief. Journal of Holistic Nursing, Vol 18, No 3, pp 245-260.