Tekoälymusiikki yrityksissä – halpa vaihtoehto voi tulla kalliiksi brändille
Ravintolan sisustukseen, myymälän valaistukseen ja asiakaskokemukseen investoidaan paljon. Musiikki on osa samaa kokonaisuutta. Silti sen valinta saatetaan tehdä pelkästään hinta edellä.
Tekoälymusiikkia tarjoavat palvelut lupaavat yrityksille edullista taustamusiikkia ilman perinteisiä tekijänoikeuskorvauksia. Taloudellinen houkutus on ymmärrettävä, mutta musiikin arvoa ei kannata mitata vain sen kustannuksilla.
70 % suomalaisista ei halua kuunnella tekoälymusiikkia
Lokakuussa julkaistu Musiikinkuuntelu Suomessa 2026 -tutkimus kertoo paljon suomalaisten suhtautumisesta tekoälymusiikkiin:
- 70 % ei lähtökohtaisesti halua kuunnella tekoälyllä luotua musiikkia.
- 60 % haluaa tietää, onko heidän kuuntelemansa musiikki tekoälyn tuottamaa.
Tulokset ovat merkittävä viesti myös yrityksille. Jos asiakkaat arvostavat ihmisten tekemää musiikkia, miksi yritys valitsisi asiakastiloihinsa musiikkia, jota suuri osa heistä ei halua kuunnella?
Musiikki ei ole pelkkää taustaääntä. Tuttu kappale voi herättää muistoja, luoda tunnelmaa ja vahvistaa asiakkaan suhdetta brändiin. Juuri tällaisia kokemuksia yritykset pyrkivät rakentamaan.
Vastuullisuus ulottuu myös musiikkiin
Suomalaisten arvostus luovaa työtä kohtaan on vahvistunut. Tekijänoikeusbarometrin 2026 mukaan 74 % suomalaisista katsoo, että tekoälyn kouluttamiseen käytetyistä ihmisten tekemistä teoksista tulee maksaa korvaus tekijöille ja esittäjille. Vuotta aiemmin osuus oli 68 %.
Yritykset tekevät päivittäin vastuullisuusvalintoja hankinnoissaan ja yhteistyökumppaneissaan. Musiikki on yksi näistä valinnoista. Kun yritys käyttää asianmukaisesti lisensoitua musiikkia, se mahdollistaa korvausten maksamisen musiikin tekijöille ja esittäjille. Samalla se tukee elinvoimaista musiikkikulttuuria.
Tekijänoikeusvapaa musiikki, mutta millä ehdoilla?
Tekoälymusiikkia markkinoidaan yrityksille usein vaihtoehtona, josta ei tarvitse maksaa perinteisiä tekijänoikeuskorvauksia. Mutta mistä tekoäly on oppinut tekemään musiikkia? Onko alkuperäisiltä tekijöiltä kysytty lupaa tai maksettu korvauksia?
Kysymys ei ole enää vain periaatteellinen. Heinäkuussa 2026 Münchenin tuomioistuin katsoi tekoälymusiikkipalvelu Sunon loukanneen tekijänoikeuksia hyödyntämällä suojattua musiikkia ilman asianmukaisia lupia. Ratkaisusta voi valittaa, mutta sen viesti on merkittävä: musiikin tekijöiden oikeudet on huomioitava myös tekoälyn kehittämisessä.
Yrityspäättäjän kannattaa siksi kysyä musiikkipalvelultaan paitsi hintaa myös sitä, miten musiikki on tuotettu ja miten tekijöiden oikeudet on huomioitu. Halpa hinta ei yksin kerro, onko valinta vastuullinen.
Musiikki on enemmän kuin kustannus
Tekoäly tarjoaa musiikkialalle uusia mahdollisuuksia, eikä teknologia itsessään ole ongelma. Olennaista on, miten sitä käytetään ja kunnioitetaanko samalla musiikin tekijöiden oikeuksia.
Yritykselle musiikin valinta on viime kädessä kysymys siitä, millaisen asiakaskokemuksen ja mielikuvan se haluaa rakentaa.
Musiikissa ei kannata säästää juuri siitä, mikä tekee siitä asiakkaalle arvokasta
Me GT Musiikkiluvissa haluamme tehdä tunnetun, ihmisten tekemän musiikin käyttämisestä yrityksille mahdollisimman helppoa. Uskon, että musiikin arvoa kannattaa mitata ennen kaikkea sillä, mitä se tuo asiakaskokemukseen, ei pelkästään sillä mitä se maksaa.
Henrik Laine
Toimitusjohtaja
GT Musiikkiluvat Oy
____________________________________________________________________________________________
GT Musiikkiluvat Oy on Gramexin ja Teoston vuonna 2016 perustama yhteisyritys. Teemme musiikin luvittamisesta yrityksille helppoa: kauttamme saat taustamusiikin käyttöön tarvittavat luvat ja hoidat molempien tekijänoikeusjärjestöjen korvaukset yhdellä kertaa.
