Taloustutkimus: 65 prosenttia suomalaisista pitää musiikin vaikutusta työhyvinvointiin merkittävänä
Taloustutkimuksen 7.–28.11.2024 toteuttaman tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät musiikin vaikutusta työhyvinvointiin merkittävänä. 1065 vastaajaa kattaneen kyselytutkimuksen mukaan jopa 65 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että musiikilla on merkitystä työpaikkojen viihtyvyyteen ja työhyvinvointiin.
Kyselytutkimuksesta käy lisäksi ilmi, että 94 prosenttia suomalaisista pitää tärkeänä sitä, että musiikin ammattilaiset saavat heille kuuluvat korvaukset, kun heidän musiikkiaan hyödynnetään. Työpaikalla soiva musiikki edellyttää lain mukaan musiikkilupaa silloin, kun yrityksessä työskentelee vähintään 25 ihmistä.
”Musiikki on aineeton ja visuaalisesti näkymätön elementti, joten sen merkitystä työyhteisöjen arjessa ei välttämättä tule ajateltua aktiivisesti. Kyselytutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, että musiikilla on suuri merkitys ihmisille myös työpaikoilla, ja musiikki onkin alihyödynnetty voimavara työhyvinvoinnin, esimerkiksi toimistotilojen viihtyvyyden lisäämiseksi”, sanoo GT Musiikkiluvat Oy:n toimitusjohtaja Lauri Ogawa.
Ogawan mukaan musiikilla voi olla työpaikalla yhteisöllisyyttä lujittava vaikutus.
”Tutut kappaleet herättävät meissä kaikissa tunteita ja tarjoavat mahdollisuuden muistojen ja kokemusten jakamiseen. Siitä voi myös saada leikkimielisen ohjelmanumeron, kun kukin työntekijä pääsee vuorollaan vaikuttamaan soittolistoihin. Esimerkiksi omalla toimistollamme herättää säännöllisesti spontaania fiilistelyä, kun tuoreiden pop-kappaleiden välissä soi ikoninen elokuvasoundtrack”, Ogawa kertoo.
Aihepiiriä on tutkittu myös Kaarina Kilpiön ja Meri Kydön tutkimuksessa Hyvinvointi taustamusiikin kokemuksissa: palvelualalla toimivien näkemykset työskentelystä musiikin kanssa. Tutkimuksen vapaissa vastauksissa musiikin työhyvinvointia lisäävä vaikutus kytkeytyy nimenomaan musiikin tuttuuteen. Sen sijaan tuntemattomalla, geneerisellä taustamusiikilla oli tutkimusvastauksissa pikemminkin hyvinvointia heikentäviä vaikutuksia.
”Meidänkin asiakaskunnassamme on yrityksiä, jotka ovat jossakin vaiheessa kokeilleet niin kutsuttua hissimusiikkia, mutta ovat palanneet tuttujen artistien ja kappaleiden pariin. Varsin usein tämä lähtee liikkeelle henkilökunnan toiveesta, sillä he kuulevat musiikkia useita tunteja päivässä”, Ogawa toteaa.
Ogawa uskoo, että musiikilla voi olla suuri merkitys, kun puhutaan esimerkiksi toimistojen viihtyvyydestä, työnantajamielikuvasta ja siitä, kuinka yhteisöllisyyttä voi vaalia ihmisten suosiessa etätyöskentelyä.
”Kannustan yrityksiä kokeilemaan rohkeasti, millainen musiikki omalle henkilöstölle voisi sopia. Kun musiikin kerran ottaa käyttöön työpaikalla, harva haluaa enää luopua siitä”, Ogawa vinkkaa.
Tutkimuksen tilasi Taloustutkimukselta yhdessä Teosto, Gramex ja GT Musiikkiluvat. GT Musiikkiluvat Oy on Gramexin ja Teoston omistama yhteisyritys, joka myy ja markkinoi tekijänoikeuden alaisen tunnetun musiikin julkisen käytön lupatuotteita Suomessa. Autamme erilaisia ja erikokoisia yrityksiä musiikin hyödyntämisessä asiakas- ja henkilöstökokemuksessa.
