Työnantaja, näin teet musiikista työhyvinvoinnin työkalun

Musiikki ei ole vain taustaa – se on työhyvinvoinnin työkalu. Kun ääniympäristö on hallittu ja musiikki on oikein valittu, se tukee työn rytmiä, keventää kuormitusta ja lisää viihtyvyyttä. Tutkimukset ja tuore katugallup osoittavat, että musiikki vaikuttaa työssä jaksamiseen paljon enemmän kuin usein ajatellaan.

Tuore Taloustutkimuksen tekemä selvitys kertoo, että 65 % suomalaisista kokee musiikin lisäävän työpaikan viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Saman suuntaisesti havainnoi myös Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden Kaarina Kilpiön ja Meri Kytön artikkeli Hyvinvointi taustamusiikin kokemuksissa, joka tarkastelee palvelualojen työntekijöiden arkea musiikin keskellä: miten työtilan äänet, soittolistat ja vaikutusmahdollisuudet heijastuvat jaksamiseen. Myös Musiikkilupien toteuttama tuore katugallup täydentää kuvaa: palvelualoilla työskentelevät kuvaavat musiikkia keinoksi rentoutua, keskittyä ja luoda hyvää ilmapiiriä.

“Ilman musiikkia työ olisi aika ankeaa.”
“Rentouttaa – voi uppoutua hetkeksi melodiaan ja antaa aivoille happea.”
“Tuo hyvää fiilistä ja rauhoittaa.”
Ruoholahden K-Marketin kauppias: “Jos täällä ei ole musiikkia, kylmäkoneet huutaa tosi kovaa.”

Näissä kommenteissa toistuu sama havainto, jonka myös tutkimukset vahvistavat: musiikki tekee työstä sujuvampaa ja miellyttävämpää, kun sen käyttöä johdetaan tietoisesti.

Työhyvinvointi alkaa kuulluksi tulemisesta

Kilpiön ja Kytön tutkimus nosti esiin, että palvelualoilla musiikki kuuluu työpäivään keskimäärin seitsemän tuntia – mutta vain puolet työntekijöistä kokee voivansa vaikuttaa siihen, mitä soi. Juuri näillä vaikutusmahdollisuuksilla on suuri merkitys työhyvinvoinnille.

Neljä johtolankaa hyvinvointiin:

  1. Vaikutusmahdollisuudet: Saako musiikkia soittaa tai olla soittamatta, voiko säätää voimakkuutta?
  2. Osallisuus: Kenelle musiikki koetaan soitettavan – asiakkaille, henkilöstölle vai molemmille?
  3. Hyvinvoinnin kieli: Viihtyminen ja ilmapiiri korostuvat, mutta liian kovalla tai toisteisella musiikilla voi olla päinvastainen vaikutus.
  4. Ääniympäristön “terveydenhuolto”: Musiikki on vain osa kokonaisuutta – myös koneiden, puheen ja muiden äänien yhteispeli ratkaisee.

“Hyvinvoinnin kannalta ei ole ratkaisevaa, soiko oma lempimusiikki, vaan se, että työntekijällä on mahdollisuus luoda oma toimijuus ääniympäristössään.”
– Kilpiö & Kytö

Konkretiaa työnantajalle: näin muutat musiikin hyvinvoinnin työkaluksi

1) Suunnittele ääniympäristö – älä vain laita musiikkia päälle.
Sovi selkeät pelisäännöt: milloin soi, missä ja kuinka kovaa. Huomioi päällekkäiset äänilähteet kuten käytävä- ja tapahtumaäänet.

2) Osallista henkilökunta.
Nimeä vastuuhenkilö musiikista ja luo helppo palaute- tai muutoskanava (esimerkiksi kappaleiden vaihtopyynnöille). Kun työntekijät kokevat tulevansa kuulluiksi, sitoutuminen ja viihtyvyys kasvavat.

3) Valitse merkityksellistä musiikkia.
Panosta kuratoituun, tunnettuun ja brändiin sopivaan sisältöön. Geneerinen tausta ei tue työhyvinvointia yhtä tehokkaasti kuin tunnistettava ja laadukas musiikki.

4) Säädä voimakkuus tilanteen mukaan.
Liian kova ääni kuormittaa. Hyvä nyrkkisääntö: asiakaskeskustelu kuuluu aina vaivatta.

5) Mittaa ja seuraa.
Kysy henkilöstöltä säännöllisesti, miten ääniympäristö toimii. Peilaa tuloksia asiakaspalautteisiin ja myyntiin – hyvinvoiva henkilökunta näkyy myös tuloksissa.

Kuuntele ennen kuin johdat – tarkistuslista ääniympäristön hallintaan

  • Tavoite selkeäksi: haluatko rahoittaa, rytmittää vai energisoida musiikilla
  • Kurarointi: tunnettu, brändiin sopiva – vältä geneerisyyttä
  • Voimakkuus ja sijoittelu: vältä päällekkäisiä äänilähteitä, huomioi sisäänkäynnit.
  • Osallista ja kuuntele: palautteenantokanavista näkyvät. 
  • Seuranta: henkilöstö + asiakkaat + mittarit (myynti, viipymä, NPS).
  • Musiikkiluvat kuntoon: vastuullinen valinta, joka tukee tekijöitä – pieni kustannus, iso vaikutus.

Musiikki on investointi, ei kuluerä: Kun musiikki ja ääniympäristö suunnitellaan tarkoituksenmukaisesti, ne tukevat työn sujuvuutta ja jaksamista joka päivä.

Kyse ei ole vain mukavuudesta – kyse on työhyvinvoinnin johtamisesta ja vastuullisuudesta. Vastuullisesti soiva musiikki hyödyttää kaikkia: työntekijää, asiakasta, yritystä ja tekijää.

Lähteet

Liittyvät artikkelit

Pikkujoulukausi on käynnissä – muista nämä kolme tärkeää asiaa musiikin osalta!

Onko teillä jo pidetty pikkujoulut, vai onko lysti vasta luvassa? Koostimme kolme tärkeää tärppiä pikkujoulujen musiikin ja musiikkilupien suhteen.

Musiikki luo tunnelman, joka näkyy myös myynnissä

Kun asiakas astuu sisään liikkeeseen, kahvilaan tai vaikkapa kauneushoitolaan, hän ei koe pelkkää tilaa, vaan hän kokee myös sen tunnelman.…

AV Music –pilottijakso päättyy – palvelu siirtyy osaksi musiikin lupapalveluita

Teosto ja Gramex käynnistivät kaksi vuotta sitten tuotantoyhtiöille suunnatun AV Music –pilotin, jonka tavoitteena oli helpottaa musiikinkäyttöä av-tuotannoissa. Pilotti päättyy…

Kuinka usein taustamusiikki kannattaa päivittää?

Väsyttävä soittolista voi heikentää tunnelmaa – vaihtelevuus pitää sekä asiakkaat että henkilöstön virkeinä. Tuntuuko joskus, että työpäivä etenee samassa rytmissä…